1 Aurinko nousee ja kylä herää

Pieni sisilialainen kylä vuoren rinteessä nukkuu vielä, on pimeää. Kuka sitä nyt pimeällä mitään tekisi, paitsi tietysti roistot, jotka kylläkin ovat jo palanneet kotiinsa ja lämmitelevät aamukahvejaan. Hento välähdys kylän takana ja aurinko valaisee rinteet ja värit muuttuvat heti pistävän kirkkaiksi. Ilma alkaa lämmetä.

Tietä, joka nousee kylän keskustasta kävelee verkkaista vauhtia noin reilun viidenkymmenen oleva mies. Valmiiksi likaiset housut jalassa, ruskeat pölyiset nahkakengät ja vaalean paidan päällä musta takki, ei hattua. Soramies se siinä on tulossa aloittamaan uutta työpäivää, mitähän mies mahtaa miettiä?

Soramies kävelee rautaporttien luokse, jotka on lukittu vahvalla ketjulla ja riippulukolla. Portin yläpuolella on haalistunut teksti: ”Soraa, sementtiä, sepeliä ja harkkoja. Käteismaksu.”

Tutuin liikkein aukeaa hieman ruosteinen riippulukko ja portit, hän laittaa ketjun roikkumaan toiseen porttiin ja kävelee tien toiselle puolelle, jossa on vanha kiviaita. Soramies nojaa aitaan ja huokaa. 

Annetaan miehen hieman kertoilla, on hänellä noita juttuja mitä kertoa. Itse olen ne jo kuullut ja on ne vaan sellaisia juttuja, että ei uskoisi mokomassa kylässä moista tapahtuvan.